Linkistä pääsee vastaamaan Meidän Saimaa -pajapäivien loppukyselyyn.
Jokaisen osallistuneen vastaukset ovat arvokkaita koulun toiminnan kehittämisen kannalta.
Kiitos vastauksestasi jo etukäteen!
Meidän Saimaa -loppukysely
1. kesäkuuta 2016
Meidän Saimaa -loppukysely
Linkistä pääsee vastaamaan Meidän Saimaa -pajapäivien loppukyselyyn.
Jokaisen osallistuneen vastaukset ovat arvokkaita koulun toiminnan kehittämisen kannalta.
Kiitos vastauksestasi jo etukäteen!
Meidän Saimaa -loppukysely
Miksi lähteä mukaan?
Projekti on lopussa ja me somettajat tahdomme kertoa teille, mitä olemme kokeneet ja mitkä ovat meidän fiilikset projektista.
Syksyllä lukukauden alussa 2015 meille esiteltiin hakua Saimaa somettajiin.
Isabellalla oli kova halu päästä mukaan ja hän houkutteli Annan ja Kipin messiin.
Syksyllä ja alkutalvesta teimme some-kanavat ja mainostettiin niitä.
Innostuneella fiiliksellä lähdettiin kohti tulevaa!
Aloimme ottamaan paljon kuvia vapaa-ajalla Saimaasta ja lisättiin niitä sosiaaliseen mediaan.
Saimme Maija Kammoselta ja Marco Hämäläiseltä paljon erilaisia kuvia, jotka oli otettu mm. helikopterikameralla.
Lopputalvesta ja keväästä projekti alkoi varsinaisesti käynnistyä pajapäivien ja kilpailuiden muodossa.
Meistä oli ilo nähdä, kun kaikki työskentelivät ahkerasti Saimaa projektin parissa.
Lähdimme projektiin mukaan, koska halusimme uusia kokemuksia ja haasteita.
Aluksi aamunavaukset ja isolle yleisölle puhuminen tuottivat haasteita, mutta nykyään se onnistuu paremmin,
kun on saatu puhua ja kokea sosiaalista kanssakäymistä.
Todellakin suosittelemme kaikkia lähtemään mukaan tällaisiin projekteihin, jos on mahdollista. Tästä saa haasteita, uusia ystäviä, esiintymistaitoja ja sosiaalisia taitoja, rohkeutta, yhteystyötaitoja ja paljon muita ihan älyttömän hienoja kokemuksia.
Todellakin suosittelemme kaikkia lähtemään mukaan tällaisiin projekteihin, jos on mahdollista. Tästä saa haasteita, uusia ystäviä, esiintymistaitoja ja sosiaalisia taitoja, rohkeutta, yhteystyötaitoja ja paljon muita ihan älyttömän hienoja kokemuksia.
Isot kiitokset kaikille mukana olleille ja aurinkoista kesää!
Terveisin,
Saimaa somettajat Anna, Isabella ja Kip
Saimaa somettajat Anna, Isabella ja Kip
Tuotosten esittelyä
Tänään 1.6. oppilaat esittelivät hienoja pajapäivinä tehtyjä tuotoksia Sulkavan yhtenäiskoulun salissa. Lopuksi me Saimaa somettajat julkastiin ala-asteen kilpailun voittajat ja jaettiin K-Market Wiljamin upeat palkinnot. Kiitos Wiljamille ja osallistujille!
31. toukokuuta 2016
Scratch-pelejä
Osa peliryhmäläisistä tutustui koodauksen maailmaan rakentamalla Saimaa-aiheisia pelejä Scratch-ohjelmalla. Osa peleistä on vielä kehitysasteella, mutta oheisten linkkien kautta pääset tutustumaan pelien tämän hetkisiin versioihin. Klikkaamalla Katso sisälle pääset tutustumaan pelin koodiin. Scratchin idean mukaisesti voit halutessasi remixata pelejä, kehittää niitä edelleen ja tehdä omannäköisiäsi versioita.
Ollin ja Eliaksen norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/104585271/
Antin norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/111944296/
Aleksin norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/104581424/
Luukaksen, Jeren, Ellan, Viljamin norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/112036657/
Jeren haukipeli:
https://scratch.mit.edu/projects/111966538/
Ollin ja Eliaksen norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/104585271/
Antin norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/111944296/
Aleksin norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/104581424/
Luukaksen, Jeren, Ellan, Viljamin norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/112036657/
Jeren haukipeli:
https://scratch.mit.edu/projects/111966538/
Meidän Saimaa Minecraftissa
Alkuperäisenä ideana oli pystyttää Minecraft-palvelin ja lähteä rakentamaan yhteistä maailmaa Sulkavasta ja Saimaasta. Teknisten ongelmien vuoksi päädyttiin kuitenkin sellaiseen ratkaisuun, että jokainen rakenteli omaa maailmaa ja teki siitä esittelyn Google Slidesissa.
Leevi rakenteli Soutustadionia: Kasperi laittoi Saimaannorpan kivelle pötköttelemään:
Ville rakenteli Sulkavan torin ympäristöä: Tuomas rakensi Sulkavan Alanteen:
Leevi rakenteli Soutustadionia: Kasperi laittoi Saimaannorpan kivelle pötköttelemään:
Ville rakenteli Sulkavan torin ympäristöä: Tuomas rakensi Sulkavan Alanteen:
30. toukokuuta 2016
25. toukokuuta 2016
Historian ryhmän teos
Saimaa ennen kuin se oli järvi
Baltian jääjärvi
Baltian jääjärvi (noin. 10 000-8 200 eKr.) oli nykyisen Itämeren edeltäjä, joka syntyi noin 14 500–11 300 vuotta sitten viimeisen jääkauden mannerjäätikön sulamisvesistä. Baltian jääjärvivaiheen aikana mannerjää peitti miltei koko Suomen, jääjärven puolestaan peittäessä lähinnä Itämeren eteläosia. Lasku-uoma oli Tanskan salmien kohdalla. Salpausselät muodostuivat tuohon aikaan mannerjäätikön reunaan. Jäätikkö vetäytyi hitaasti pysähtyen välillä useaan otteeseen.
Baltian jääjärven varhaisimmalle muinaisrannalle muodostui deltamaisia hiekkakasaumia. Näitä muodostumia on Lahden seudulla ja Kärkölässä. Tällainen muodostuma on myös Laatokan Karjalassa sijaitseva Tuhkakangas.
Yoldiameri
Yoldiameri oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen. Yoldiavaiheen alussa laaja mannerjäätikkö peitti vielä Suomea. Jäätikön raja oli alussa Etelä-Suomessa salpausselkävyöhykkeessä. Kolmas Salpausselkä ja Sisä-Suomen reunamoreenit syntyivät Itämeren Yoldiavaiheessa.
Yoldiameri-vaihe päättyi maankohoamisen seurauksena jolloin yhteys valtamereen katkesi ja Itämeri muuttui noin 10 600 vuotta sitten Ancylusjärveksi. Yoldiameren ja Ancylusjärven noin 500 vuotta kestänyttä välivaihetta kutsutaan Echineismereksi.
Ancylusjärvi
Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8900–7200 eaa. Ancylusjärvi syntyi, kun jäätikön sulaessa sen alta vapautunut maanpinta kohotessaan sulki Yoldiameren Atlanttiin yhdistäneen Närkensalmen, joka sijaitsi Keski-Ruotsissa Vänernin ja Vätternin tienoilla. Aluksi Ancylusjärven laskujoki, Sveajoki, sijaitsi samalla kohdalla. Kun jääkauden jälkeinen maankohoaminen oli suurempi pohjoisessa kuin etelässä, järvi kallistui vähitellen etelään, minkä seurauksena laskujoki siirtyi nykyisen Juutinrauman ja Ison-Beltin kohdalle.
JÄNNITTÄVÄ JÄÄKAUSI
Jääkaudet ovat maapallon luonnollisia viileän ilmaston jaksoja.Jääkaudella paksu mannerjäätikkö peittä suuria alueita jopa sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.Myös Suomi on ollut paksun ikijään peitossa ikijään monta kertta.Välillä jää on kuitenkin sulanut ja ilmasto on ollut jopa lämpimämpi kuin nykyisin.Silloin Suomessa on voinut asua elämiä ja ihmisiä.
Viimeisin jääkausi alkoi noin 70 000 vuotta sitten.Koko pohjoinen pallonpuolisko nukkui kymmenien tuhansien vuosien unta jopa kolme kilometriä paksun jäävaipan alla.Viimeisimmillään jääkauden ikipakkanen oli ankarimmillaan noin 18000 vuotta sitten.
Tietoretki,lasten tietokirjasto,s.98-99, Welin&Göös
Saimaa on jääkauden jälkeläinen .Sen syntyhistoria on sidoksissa Itämeren kehi tysvaiheisiin.Mannerjää peitti noin 11 500 vuotta sitten koko Skandinavian.Noin parisataa vuotta kestänyt kylmempi kausi pysäytyi kuitenkin sulamiseen.Tänä aikana jäätikön reuna pysytteli 10-20 kilometrin levyisellä alueella , jolle kerrostui 10 800-10 600 vuotta sitten sulamisvesien kuljettanmasta irtaimesta kiviaineksesta reunamuodostuma ,jota kutsumme nykyisin Ensimmäiseksi Salpausseläksi. Jäätikön sulamisen hidastuminen synnytti myöhemmin toisen Salpausselän kolmisenkymmentä kilometriä ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen.Seuraava vaihe Itä-meren kehityksessä oli meri-ja järvivaihe.Silloin mannerjää suli Suomen alueelta ja veden pinta olli korkeimmillan.Vesimassat puhkaisivat uden yhteyden , Päijänne ja Saimaa kuroutuivat omiksi vesialueikseen.Noin 6000vuotta sitten puhkesi Saimaan uusi laskujoki länteen Ristiinan Matkuslammen kautta.Myöhemmässä Ancylusjärvivaiheessa Saimaan vedet laskivat pohjoisluoteeseen samaan uomaan kuin Päijänteen vedet tuona aikana.Maa kohosi kohosi nopeammin Perämeren vaiheilla kuin kaakossa,minkä seurauksena maa kallistui, ja Saimaa alkoi hakea purku-uomaansa etelämpää.Saimaa puhkaisi itselleen uuden purkutien Imatran Vuoksenniskalla.
Saimaa,ArtoHämäläinen,Otava
Uusi uoma aukeni ulomman Salpausselän poikki Vuoksenniskalla ja Imatrankoski ja Vuoksi syntyivät.Tämä tapahtui noin 5000 vuotta sitten.
Savon historia, osa 1 ,Kustannuskiila Oy
- [ ] Aada kohonen 3luokka
SAIMAAN KIVIKAUTISET ESINEET
Sulkavan Ruunaanpäänniemen asuinpaikalta on löydetty kaunista kampakeramiikkaa sekä pienesineistöä.
Myös Vilkaharjun kivikautisilta asuinpaikoilta on löytynyt ruukunpalasia ja muita esineitä. Ruukut olivat yleensä suippopohjaisia, mutta valmistettiin myös tasapohjaisia ja pyöreitä ruukkuja.
Kerimäeltä on löydetty kolme keihäänkärjen palasta ja yksi pallomainen nuija. Asuinpaikoilta on löydetty tuon ajan kalastajien käyttämiä verkonpainoja, siimanpainoja, erilaisia koukkuja ja koukunvarsia.
Sulkavalta on löydetty nuolenkärkiä, jotka ovat peräisin runsaan 1000 vuoden pituiselta ajanjaksolta noin vuodesta 3000 eKr. lähtien tehtiin ainakin kvartsista, piistä ja liuskeista. Piikärjet olivat muodoltaan vinoneliöitä muistuttavia ja liuskekärjet pitkänomaisia.
Mahdollisesti nuolenkärkiä valmistettiin myös luusta, vaikkei niitä sulkavalaisilta asuinpaikoilta ole löydettykään. Sulkavan kivikautisilta asuinpaikoilta ei ole täysin ehjänä löydetty muuta kuin yksi pieni suippopohjainen savikuppi Kapakkamäestä. Kiuruvedeltä on löytynyt ihmiskasvoinen reikäkivi ja kourutaltta.
Sulkavan hautausmaalta on löydetty yksi astiankappale jonka koristeluun on käytetty kauniisti tyyliteltyjä lintukuvioita. Astioiden koristelu, ja mahdollisesti myös astioiden muotoilu lienee ollut naisten työtä.
Osa kampakeramiikasta oli muotoilultaan ja koristelultaan yksinkertaista. Parhaimmillaan se kehittyi huipputyyliksi, jolle oli tunnusomaista monenlaiset koristeaiheet kuten viivoituksella varjostetut kolmiot, kampaleimariveistä kulmaviivavyöhykkeet sekä kuopparyhmien kanssa vuorottelevat neliöt ja vinoneliöt. Myllykankaalta on löydetty siimapaino, reikäkivi ja nuolenkärki.
Sulkavan Kapakkamäeltä ja Myllykankaalta on löydetty vpiinuolenkärkiä.
Astuvansalmelta on löydetty meripihkainen Astuvan ukko. Sieltä on myös löydetty Astuvan akka, Astuvan poika ja Astuvan karhu. Löydettyjen palasten perusteella voidaan päätellä, että astioita käytettiin moniin eri tarkoituksiin. Niiden koko vaihteli suhteellisen suurista ruukuista pieniin kuppeihin.
Pääosa Kapakkamäestä ja Ruunanpäänniemestä löydetyistä kaikkiaan noin 330 astiasta oli varsin suuria. Astian reunan mukaan määriteltyinä halkaisijaltaan yli 40 cm:n astioita oli 1, 31-40 cm:n 114 ja 21-30 cm:n 108, 11-20 cm:n 18 ja alle 10 cm:n 17. Kivikaudella metsästysaseina käytettiin tavallisimmin jousta nuolineen.
Eliina ja Emma-Lotta, 4lk.
RAJANKÄYNTIÄ
Pajapäivänä historian ryhmässä muutama oppilas teki kartongille kuvista, netistä tulostettujen tekstien ja itse keräämien tietojen perusteella Ruotsin itärajan synnystä Suomessa ja Lapinmaassa ja Pähkinänsaaren rauhasta.
Sulkavan suursoudut
Suursoudut saivat alkunsa Kauko Miettisen ajatuksesta. Idea on Partalansaaren soutaminen ympäri ja matka on 60 kilometriä. Ensimmäinen Sulkavan soutu järjestettiin 14. heinäkuuta 1968. Souduissa oli 38 osallistujaa, joista 36 pääsi maaliin. Vuodesta 1969 lähtien on ollut neljä sarjaa: miesten yksin- ja kaksinsarja, naisten kaksinsoutu ja sekasarja. Souduissa voi soutaa kilpaa, että retkisoutua.
Vuonna 1975 määriteltiin veneiden ominaisuudet mm: että veneen oli oltava puuvene, jolla oli tietty pituus ja leveys, nokan ja perän riittävä korkeus sekä kiinteät penkit. Soudut työllistivät monia esim, veneentekijöitä. Talkoot ovat tärkeitä.Jopa pienet lapsetkin pääsevät osallistumaan. Souduissa on vuosittain kuusisataa talkootyöntekijää.
Mitaleja ei jaettu ensimmäisinä vuosina, mutta vuosina 1970-86 jaettiin mitali, jonka aiheena oli soutajamestari Einari Luukkonen veneineen ja piippuineen. Mitalin taustalla on Linnavuori.
Juhlavuoden 1987 mitalin aiheena oli Kauko Miettinen ja kääntöpuolella oli Partalansaari tikkuveneiden ympäröimänä. Vuosien 1988-96 aikana mitalissa oli “Tuas souvetaa”. Vuonna 1997 aihe oli soutustadion. Vuosien 1998 ja 1999 mitali näyttää laajenevia soutuja.
Retkisoudut järjestettiin ensimmäisen kerran 1973, joissa oli 16 osallistujaa ensimmäisen kerran. Matka on 70 kilometriä. Haasteena voi olla 10-, 20-, 30-, 60- ja 70 kilometriä.
2007 julkaistu Sulkavan soutupatsas. https://www.google.com/search?q=sulkavan+retkisoutu&espv=2&biw=1280&bih=932&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjesoX3nvLMAhXGNJoKHYZsBdgQ_AUIBygC#imgrc=NSf-zAjhALfCvM%3A
Alussa oli suuria vaikeuksia kunnollisen venekaluston saannissa. 2000-luvulla on ollut levotonta yöelämää ja roskaamista. Lisäksi majoitus on ollut ongelma. Mutta 10 000 soutajan raja meni rikki 2001. Viime vuosina soutaja määrä on laskenut. Viime vuonna oli vähän vajaa 5 000.
Lähteet:
Sulkavan Historia 2
Tahtiairot Sulkavan Suursoudut
Vedenalaista elämää Saimaalla
Mitä olet löytänyt veden alta?
Merkittävin löytö on Astuvansalmen ukko Mikkelin Ristiinasta.
Sieltä löytyi myös Astuvansalmen akka, poika ja karhu. Nämä esineet oli valmistettu meripihkasta.
Meripihkaa ei ole Suomessa.
Lisäksi on löytynyt myös lasipulloja, joissa on 2 kotkan päätä tai ilman päätä.
Puunkannot järven pohjassa kertovat siitä, että metsä on hukkunut.
Saimaan vedenpinnan korkeus on vaihdellut huomattavasti.
Nykypäivän ihmisen jälkinä löytyvät mm. pyöriä, traktoreita, autoja ja moottorikelkkoja uppoutuneena.
Kuinka monta kertaa olet sukeltanut vedenpohjan alla?
Alle 50 kertaa
Oletko löytänyt Saimaasta dinosauruksen luita?
En ole löytänyt.
Mitä eläimiä olet nähnyt veden alla kun olet sukeltanut?
Muutaman hauen ja ahvenen
Oletko koskaan joutunut hengen hätään veden alla?
En
Onko sinun tarvinnut pelastaa ketään hukkumiselta?
Ei
Onko sinua pelottanut koskaan veden alla?
Ei
Oletko nähnyt sukeltaessasi saimaannorppaa?
En, mutta ensimmäisen kerran näin norpan Linnavuoren laiturilta.
Haastateltu : Maija Nuutinen
Maija on kotitalousopettaja ja yhden tähden sukeltaja
Maija on kiltti ja iloinen.
Haastattelijat: Eemeli Sairanen ja Janette Kapanen
24. toukokuuta 2016
Sulkavan kalanviljelylaitokset
Kala ryhmä kävi Sulkavan kalanviljely laitoksella. Ensin he menivät Partalansaarelle, Kaartilankoskelle, Sulkavan taimen kalanviljelylaitoksilla. Sen on perustanut Mauno Hintsanen 1970-luvulla. Se sijaitsee Kulkemuksen ja Saimaan yhdistävän joen varrella. Se on nykyään osa Savon Taimen Oy:tä. Siellä tuotetaan järvitaimenen, meritaimenen ja kirjolohen poikasia konsernin kasvattamoille. Istutetuilta taimenilta leikataan rasvaevä, jotta kalastajat tietävät saaliin olevan istutettu. Sitten he matkasivat Vekaraan, jossa sijaitsee Taimen Oy:n Vekaran kalanviljelylaitos. Se tuottaa poikasia konsernin kalankasvattamoille.
23. toukokuuta 2016
Vapaa-aika Saimaalla
Vapaa-aikaa tutkineen ryhmän tuotoksena syntyi verkkolehti.
Pääset lukemaan lehteä tämän linkin kautta.
20. toukokuuta 2016
Tuotosten esittely ke 1.6. klo 8.50 - tervetuloa mukaan!
Tervehdys!
Keskiviikkona 1.6. Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuuden työskentelyä ja tuotoksia esitellään Keskuskoulun salissa klo 8.50. Esittelijöinä toimivat oppilaat eri pajoista. Samalla esitellään myös uutta syksyllä 2016 voimaan tulevaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Yhtenäiskoulun henkilöstön ja oppilaiden lisäksi paikalle on kutsuttu peruspalvelulautakunnan jäseniä sekä lehdistö. Myös vanhemmat ja muut oppimiskokonaisuudesta kiinnostuneet kuntalaiset ovat tervetulleita mukaan!
Keskiviikkona 1.6. Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuuden työskentelyä ja tuotoksia esitellään Keskuskoulun salissa klo 8.50. Esittelijöinä toimivat oppilaat eri pajoista. Samalla esitellään myös uutta syksyllä 2016 voimaan tulevaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Yhtenäiskoulun henkilöstön ja oppilaiden lisäksi paikalle on kutsuttu peruspalvelulautakunnan jäseniä sekä lehdistö. Myös vanhemmat ja muut oppimiskokonaisuudesta kiinnostuneet kuntalaiset ovat tervetulleita mukaan!
16. toukokuuta 2016
13. toukokuuta 2016
12. toukokuuta 2016
Saimaannorpan huovutusohjeet
Pajapäivänä eläinpajassa testattiin norpan huovuttamista neulahuovutuksella. Samalla syntyi idea huovutusohjeiden laatimisesta ja tässä ne nyt on.
26. huhtikuuta 2016
Lohilahdella kuvattiin dokumenttielokuvia
Lohilahden yksikön 6.luokkalaiset tutkivat erilaisia harrastusmahdollisuuksia talvisella Saimaalla. Lopputuloksena syntyi kaksi dokumenttielokuvaa, joista toinen kertoo pilkkimisestä ja toinen talviliikunnasta.
12.3. Lohilahden yksikössä pilkittiin
Saimaa- teeman merkeissä Lohilahden yksikössä vietettiin lauantaikoulupäivää pilkkien Saimaalla. Kiitos Vapa-Veikot ja
Ari Partanen sekä Teijo Korhonen ammattitaitoisesta opastuksesta.
Saalista tuli vähän, mutta kaikki pilkittiin! Kotiväkeäkin osallistui
kiitettävästi koulupäiväämme, kiitokset aktiivisille vanhemmille!!
Lohilahdella tutkittiin purjeveneitä
Lohilahden yksikössä syksyn pidempi oppimisprojekti Saimaa-teeman merkeissä oli 3-6. luokilla käsitöissä purjeveneprojekti. Aluksi tutkimme erilaisten purjeveneiden rakennetta ja liikkumisominaisuuksia. Sitten jokainen oppilas suunnitteli oman veneensä ja siihen sopivan purjeen mallin sekä purjeeseensa koristelun. Vene toteutettiin teknisessä ja tekstiilityössä. Laivojen valmistuttua lähdimme tietenkin Saimaan rannalle uittamaan laivojamme. Hyvin tarttui tuuli purjeisiin ja saimme myötätuulta matkaan!
Lohilahdella tutkittiin rapua
Syyskuussa Lohilahden yksikössä tutkittiin Saimaallakin elävää täplärapua. Tutustuimme ravun
rakenteeseen ja elintapoihin. Ja lopuksi vietimme rapujuhlia! Nami, nami
mitä herkkua... Kiitos ravuista, Elviira ja Sirpa Mikkonen!
Lohilahden koulun oppilaat mato-ongella ja virvelöimässä
Lohilahden yksikössä Saimaa- teemaa on toteutettu tiiviisti pitkin lukuvuotta. Heti elokuussa menimme metsään Saimaa-teeman merkeissä ja jokainen oppilas valmisti
itselleen perinteisen mato-ongen. Kävimme myös kalassa; mato-ongintaa ja
virvelöintiä. Kiitos Sulkavan Vapa-Veikot avusta kalastuspäivänä!
23. huhtikuuta 2016
Kilpailun voittajat!
Instagram-kilpailun voittajat ovat selvinneet.
1. Hanna Kärkäs @hannaaqc voitti lipun ja 12e lahjakortin Savon Kinoon.
Kuva on tosi upea! Tässä kuvassa näkyy Saimaan parhaat puolet.
2. Veeti Virta @apina03 ja 3. Elle-Roosa @_roosaelle_ voittivat kumpikin kaksi
lippua Savon Kinoon, samalla kuvalla.
Kuva on kaunis ja valoisa.
Kuva on tosi upea! Tässä kuvassa näkyy Saimaan parhaat puolet.
2. Veeti Virta @apina03 ja 3. Elle-Roosa @_roosaelle_ voittivat kumpikin kaksi
lippua Savon Kinoon, samalla kuvalla.
Kuva on kaunis ja valoisa.
Onnea voittajille! Toivoo Saimaa-somettajat.
22. huhtikuuta 2016
Meidän Saimaa Sulkavan kevätmarkkinoilla la 23.4.
Lauantaina 23.4. kannattaa suunnata kohti Sulkavan liikuntahallia. Liikuntahallilla järjestetään klo 10-14 uudistetut Sulkavan Kevätmarkkinat johon on vapaa pääsy. Kevätmarkkinoilla on hyväntekeväisyyshuutokauppa, jossa televisiostakin tuttu Aki Palsanmäki toimii meklarina. Yhtenäiskoulun oppilaat toimivat markkinoilla erilaisissa tehtävissä. Oppilaat vastaavat mm. markkinoiden leivonnaisista ja kahviosta.
Kevätmarkkinoilla voit tutustua tarkemmin myös Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuuteen ja jutella oppilaiden kanssa siitä, mitä he ovat oppimiskokonaisuuteen liittyen tehneet. Meidän Saimaa -pisteen löydät heti info-pisteen ja Sulkavan yrittäjyyslukion pisteen vierestä.
Kevätmarkkinoilla julkaistaan myös Saimaa somettajien Instagram-kisan voittajat. Kolme onnekasta voittaa itselleen 2 lipun lippupaketin elokuviin!
Sulkava lehti julkaisi 21.4. kattavan jutun oppimiskokonaisuuteen liittyen. Voit tutustua siihen tarkemmin myös markkinoilla, eli hopi hopi kohti Kevätmarkkinoita :)
Kevätmarkkinoilla voit tutustua tarkemmin myös Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuuteen ja jutella oppilaiden kanssa siitä, mitä he ovat oppimiskokonaisuuteen liittyen tehneet. Meidän Saimaa -pisteen löydät heti info-pisteen ja Sulkavan yrittäjyyslukion pisteen vierestä.
Kevätmarkkinoilla julkaistaan myös Saimaa somettajien Instagram-kisan voittajat. Kolme onnekasta voittaa itselleen 2 lipun lippupaketin elokuviin!
Sulkava lehti julkaisi 21.4. kattavan jutun oppimiskokonaisuuteen liittyen. Voit tutustua siihen tarkemmin myös markkinoilla, eli hopi hopi kohti Kevätmarkkinoita :)
8. huhtikuuta 2016
Meidän Saimaa instagram-kilpailu
Osallistu Meidän Saimaa instagram-kilpailuun!
Palkintona jaetaan kolme 2 lipun pakettia elokuviin.
Näin osallistut:
- ota Saimaa-aiheinen kuva ja jaa se instagramissa (selfie, maisemakuva jne.)
- seuraa @meidan.saimaa -tiliä instagramissa
- tykkää kilpailukuvasta
- tägää kuvaan meidät (@meidan.saimaa) ja se henkilö, jonka kanssa haluat mennä leffaan
Kilpailu on suunnattu kaikille IG-käyttäjille ja Saimaasta kiinnostuneille. Voit osallistua kilpailuun to 21.4. asti. Palkinnon saaja julkistetaan Sulkavan Kevätmarkkinoilla lauantaina 23.4.
Saimaa ennen kuin se oli järvi
Baltian jääjärvi
Baltian jääjärvi (noin. 10 000-8 200 eKr.) oli nykyisen Itämeren edeltäjä, joka syntyi noin 14 500–11 300 vuotta sitten viimeisen jääkauden mannerjäätikön sulamisvesistä. Baltian jääjärvivaiheen aikana mannerjää peitti miltei koko Suomen, jääjärven puolestaan peittäessä lähinnä Itämeren eteläosia. Lasku-uoma oli Tanskan salmien kohdalla. Salpausselät muodostuivat tuohon aikaan mannerjäätikön reunaan. Jäätikkö vetäytyi hitaasti pysähtyen välillä useaan otteeseen.
Baltian jääjärven varhaisimmalle muinaisrannalle muodostui deltamaisia hiekkakasaumia. Näitä muodostumia on Lahden seudulla ja Kärkölässä. Tällainen muodostuma on myös Laatokan Karjalassa sijaitseva Tuhkakangas.
Yoldiameri
Yoldiameri oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen. Yoldiavaiheen alussa laaja mannerjäätikkö peitti vielä Suomea. Jäätikön raja oli alussa Etelä-Suomessa salpausselkävyöhykkeessä. Kolmas Salpausselkä ja Sisä-Suomen reunamoreenit syntyivät Itämeren Yoldiavaiheessa.
Yoldiameri-vaihe päättyi maankohoamisen seurauksena jolloin yhteys valtamereen katkesi ja Itämeri muuttui noin 10 600 vuotta sitten Ancylusjärveksi. Yoldiameren ja Ancylusjärven noin 500 vuotta kestänyttä välivaihetta kutsutaan Echineismereksi.
Ancylusjärvi
Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8900–7200 eaa. Ancylusjärvi syntyi, kun jäätikön sulaessa sen alta vapautunut maanpinta kohotessaan sulki Yoldiameren Atlanttiin yhdistäneen Närkensalmen, joka sijaitsi Keski-Ruotsissa Vänernin ja Vätternin tienoilla. Aluksi Ancylusjärven laskujoki, Sveajoki, sijaitsi samalla kohdalla. Kun jääkauden jälkeinen maankohoaminen oli suurempi pohjoisessa kuin etelässä, järvi kallistui vähitellen etelään, minkä seurauksena laskujoki siirtyi nykyisen Juutinrauman ja Ison-Beltin kohdalle.
Kun jäätiköt vähitellen sulivat myös Fennoskandian pohjoisosista sekä Pohjois-Amerikasta, Atlantin pinta nousi ja Ancylusjärven laskujoen paikalle syntyivät nykyiset Tanskan salmet. Sen seurauksena Ancylusjärvi muuttui Litorinamereksi. Tätä siirtymää noin 9 000–8 000 vuotta sitten kutsutaan joskus Mastogloiamereksi.
Nyt touhutaan!
Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuuden 2. pajapäivä oli täynnä toimintaa.
Eläinpajassa tutkittiin norppia. Asiantuntijoina paikalla olivat Suomen luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät Mia Silvennoinen ja Susanna Hagman. Tietoa etsittiin myös kirjoista ja netistä. Ryhmä käytti apunaan monistetta, jossa oli neuvoja siitä, miten tietoa voi kerätä.
Pelisuunnittelupajassa 8. luokan Ville teki Sulkavan S-Market mallinnusta Minecraftin avulla.
Leevi mallinsi Minecraftin avulla Sulkavan soutustadionia.
Kala ja kalastuspajan oppilaat kävivät tutustumassa Sulkavan kalanviljelylaitokseen.
Makuja Saimaasta pajassa 4. luokan Jerry löysi keitosta ison ruodon.
Makuja Saimaasta pajassa oppilaat tutkivat ja valmistivat erilaisia makuja, joita Saimaasta voi saada. Kuvissa madekeittoa ja uunilohta. Näiden lisäksi pajassa oli savustettuja ja paistettuja muikkuja.
Taidepajassa 3. luokan Leevi ja 4. luokan Janna nauhoittivat jään särkymisen ääntä rummuilla Sini-open ohjauksessa. Taidepaja valmistaa animaation, johon osa ryhmästä nauhoitti taustaääniä ja osa valmistaa taustoja kuvataiteen keinoin.
SAIMAAN KIVIKAUTISET ESINEET
Sulkavan Ruunaanpäänniemen asuinpaikalta on löydetty kaunista kampakeramiikkaa sekä pienesineistöä.
Myös Vilkaharjun kivikautisilta asuinpaikoilta on löytynyt ruukunpalasia ja muita esineitä. Ruukut olivat yleensä suippopohjaisia, mutta valmistettiin myös tasapohjaisia ja pyöreitä ruukkuja.
Kerimäeltä on löydetty kolme keihäänkärjen palasta ja yksi pallomainen nuija. Asuinpaikoilta on löydetty tuon ajan kalastajien käyttämiä verkonpainoja, siimanpainoja, erilaisia koukkuja ja koukunvarsia.
Sulkavalta on löydetty nuolenkärkiä, jotka ovat peräisin runsaan 1000 vuoden pituiselta ajanjaksolta noin vuodesta 3000 eKr. lähtien tehtiin ainakin kvartsista, piistä ja liuskeista. Piikärjet olivat muodoltaan vinoneliöitä muistuttavia ja liuskekärjet pitkänomaisia.
Mahdollisesti nuolenkärkiä valmistettiin myös luusta, vaikkei niitä sulkavalaisilta asuinpaikoilta ole löydettykään. Sulkavan kivikautisilta asuinpaikoilta ei ole täysin ehjänä löydetty muuta kuin yksi pieni suippopohjainen savikuppi Kapakkamäestä. Kiuruvedeltä on löytynyt ihmiskasvoinen reikäkivi ja kourutaltta.
Sulkavan hautausmaalta on löydetty yksi astiankappale jonka koristeluun on käytetty kauniisti tyyliteltyjä lintukuvioita. Astioiden koristelu, ja mahdollisesti myös astioiden muotoilu lienee ollut naisten työtä.
Osa kampakeramiikasta oli muotoilultaan ja koristelultaan yksinkertaista. Parhaimmillaan se kehittyi huipputyyliksi, jolle oli tunnusomaista monenlaiset koristeaiheet kuten viivoituksella varjostetut kolmiot, kampaleimariveistä kulmaviivavyöhykkeet sekä kuopparyhmien kanssa vuorottelevat neliöt ja vinoneliöt. Myllykankaalta on löydetty siimapaino, reikäkivi ja nuolenkärki.
Sulkavan Kapakkamäeltä ja Myllykankaalta on löydetty vpiinuolenkärkiä.
Astuvansalmelta on löydetty meripihkainen Astuvan ukko. Sieltä on myös löydetty Astuvan akka, Astuvan poika ja Astuvan karhu. Löydettyjen palasten perusteella voidaan päätellä, että astioita käytettiin moniin eri tarkoituksiin. Niiden koko vaihteli suhteellisen suurista ruukuista pieniin kuppeihin.
Pääosa Kapakkamäestä ja Ruunanpäänniemestä löydetyistä kaikkiaan noin 330 astiasta oli varsin suuria. Astian reunan mukaan määriteltyinä halkaisijaltaan yli 40 cm:n astioita oli 1, 31-40 cm:n 114 ja 21-30 cm:n 108, 11-20 cm:n 18 ja alle 10 cm:n 17. Kivikaudella metsästysaseina käytettiin tavallisimmin jousta nuolineen.
Eliina ja Emma-Lotta, 4lk.
Myös Vilkaharjun kivikautisilta asuinpaikoilta on löytynyt ruukunpalasia ja muita esineitä. Ruukut olivat yleensä suippopohjaisia, mutta valmistettiin myös tasapohjaisia ja pyöreitä ruukkuja.
Kerimäeltä on löydetty kolme keihäänkärjen palasta ja yksi pallomainen nuija. Asuinpaikoilta on löydetty tuon ajan kalastajien käyttämiä verkonpainoja, siimanpainoja, erilaisia koukkuja ja koukunvarsia.
Sulkavalta on löydetty nuolenkärkiä, jotka ovat peräisin runsaan 1000 vuoden pituiselta ajanjaksolta noin vuodesta 3000 eKr. lähtien tehtiin ainakin kvartsista, piistä ja liuskeista. Piikärjet olivat muodoltaan vinoneliöitä muistuttavia ja liuskekärjet pitkänomaisia.
Mahdollisesti nuolenkärkiä valmistettiin myös luusta, vaikkei niitä sulkavalaisilta asuinpaikoilta ole löydettykään. Sulkavan kivikautisilta asuinpaikoilta ei ole täysin ehjänä löydetty muuta kuin yksi pieni suippopohjainen savikuppi Kapakkamäestä. Kiuruvedeltä on löytynyt ihmiskasvoinen reikäkivi ja kourutaltta.
Sulkavan hautausmaalta on löydetty yksi astiankappale jonka koristeluun on käytetty kauniisti tyyliteltyjä lintukuvioita. Astioiden koristelu, ja mahdollisesti myös astioiden muotoilu lienee ollut naisten työtä.
Osa kampakeramiikasta oli muotoilultaan ja koristelultaan yksinkertaista. Parhaimmillaan se kehittyi huipputyyliksi, jolle oli tunnusomaista monenlaiset koristeaiheet kuten viivoituksella varjostetut kolmiot, kampaleimariveistä kulmaviivavyöhykkeet sekä kuopparyhmien kanssa vuorottelevat neliöt ja vinoneliöt. Myllykankaalta on löydetty siimapaino, reikäkivi ja nuolenkärki.
Sulkavan Kapakkamäeltä ja Myllykankaalta on löydetty vpiinuolenkärkiä.
Astuvansalmelta on löydetty meripihkainen Astuvan ukko. Sieltä on myös löydetty Astuvan akka, Astuvan poika ja Astuvan karhu. Löydettyjen palasten perusteella voidaan päätellä, että astioita käytettiin moniin eri tarkoituksiin. Niiden koko vaihteli suhteellisen suurista ruukuista pieniin kuppeihin.
Pääosa Kapakkamäestä ja Ruunanpäänniemestä löydetyistä kaikkiaan noin 330 astiasta oli varsin suuria. Astian reunan mukaan määriteltyinä halkaisijaltaan yli 40 cm:n astioita oli 1, 31-40 cm:n 114 ja 21-30 cm:n 108, 11-20 cm:n 18 ja alle 10 cm:n 17. Kivikaudella metsästysaseina käytettiin tavallisimmin jousta nuolineen.
Eliina ja Emma-Lotta, 4lk.
JÄNNITTÄVÄ JÄÄKAUSI
Jääkaudet ovat maapallon luonnollisia viileän ilmaston jaksoja.Jääkaudella paksu mannerjäätikkö peittä suuria alueita jopa sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.Myös Suomi on ollut paksun ikijään peitossa ikijään monta kertta.Välillä jää on kuitenkin sulanut ja ilmasto on ollut jopa lämpimämpi kuin nykyisin.Silloin Suomessa on voinut asua elämiä ja ihmisiä.
Viimeisin jääkausi alkoi noin 70 000 vuotta sitten.Koko pohjoinen pallonpuolisko nukkui kymmenien tuhansien vuosien unta jopa kolme kilometriä paksun jäävaipan alla.Viimeisimmillään jääkauden ikipakkanen oli ankarimmillaan noin 18000 vuotta sitten.
Tietoretki,lasten tietokirjasto,s.98-99, Welin&Göös
Saimaa on jääkauden jälkeläinen .Sen syntyhistoria on sidoksissa Itämeren kehi tysvaiheisiin.Mannerjää peitti noin 11 500 vuotta sitten koko Skandinavian.Noin parisataa vuotta kestänyt kylmempi kausi pysäytyi kuitenkin sulamiseen.Tänä aikana jäätikön reuna pysytteli 10-20 kilometrin levyisellä alueella , jolle kerrostui 10 800-10 600 vuotta sitten sulamisvesien kuljettanmasta irtaimesta kiviaineksesta reunamuodostuma ,jota kutsumme nykyisin Ensimmäiseksi Salpausseläksi. Jäätikön sulamisen hidastuminen synnytti myöhemmin toisen Salpausselän kolmisenkymmentä kilometriä ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen.Seuraava vaihe Itä-meren kehityksessä oli meri-ja järvivaihe.Silloin mannerjää suli Suomen alueelta ja veden pinta olli korkeimmillan.Vesimassat puhkaisivat uden yhteyden , Päijänne ja Saimaa kuroutuivat omiksi vesialueikseen.Noin 6000vuotta sitten puhkesi Saimaan uusi laskujoki länteen Ristiinan Matkuslammen kautta.Myöhemmässä Ancylusjärvivaiheessa Saimaan vedet laskivat pohjoisluoteeseen samaan uomaan kuin Päijänteen vedet tuona aikana.Maa kohosi kohosi nopeammin Perämeren vaiheilla kuin kaakossa,minkä seurauksena maa kallistui, ja Saimaa alkoi hakea purku-uomaansa etelämpää.Saimaa puhkaisi itselleen uuden purkutien Imatran Vuoksenniskalla.
Saimaa,ArtoHämäläinen,Otava
Uusi uoma aukeni ulomman Salpausselän poikki Vuoksenniskalla ja Imatrankoski ja Vuoksi syntyivät.Tämä tapahtui noin 5000 vuotta sitten.
Savon historia, osa 1 ,Kustannuskiila Oy
- [ ] Aada kohonen 3luokka
Viimeisin jääkausi alkoi noin 70 000 vuotta sitten.Koko pohjoinen pallonpuolisko nukkui kymmenien tuhansien vuosien unta jopa kolme kilometriä paksun jäävaipan alla.Viimeisimmillään jääkauden ikipakkanen oli ankarimmillaan noin 18000 vuotta sitten.
Tietoretki,lasten tietokirjasto,s.98-99, Welin&Göös
Saimaa on jääkauden jälkeläinen .Sen syntyhistoria on sidoksissa Itämeren kehi tysvaiheisiin.Mannerjää peitti noin 11 500 vuotta sitten koko Skandinavian.Noin parisataa vuotta kestänyt kylmempi kausi pysäytyi kuitenkin sulamiseen.Tänä aikana jäätikön reuna pysytteli 10-20 kilometrin levyisellä alueella , jolle kerrostui 10 800-10 600 vuotta sitten sulamisvesien kuljettanmasta irtaimesta kiviaineksesta reunamuodostuma ,jota kutsumme nykyisin Ensimmäiseksi Salpausseläksi. Jäätikön sulamisen hidastuminen synnytti myöhemmin toisen Salpausselän kolmisenkymmentä kilometriä ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen.Seuraava vaihe Itä-meren kehityksessä oli meri-ja järvivaihe.Silloin mannerjää suli Suomen alueelta ja veden pinta olli korkeimmillan.Vesimassat puhkaisivat uden yhteyden , Päijänne ja Saimaa kuroutuivat omiksi vesialueikseen.Noin 6000vuotta sitten puhkesi Saimaan uusi laskujoki länteen Ristiinan Matkuslammen kautta.Myöhemmässä Ancylusjärvivaiheessa Saimaan vedet laskivat pohjoisluoteeseen samaan uomaan kuin Päijänteen vedet tuona aikana.Maa kohosi kohosi nopeammin Perämeren vaiheilla kuin kaakossa,minkä seurauksena maa kallistui, ja Saimaa alkoi hakea purku-uomaansa etelämpää.Saimaa puhkaisi itselleen uuden purkutien Imatran Vuoksenniskalla.
Saimaa,ArtoHämäläinen,Otava
Uusi uoma aukeni ulomman Salpausselän poikki Vuoksenniskalla ja Imatrankoski ja Vuoksi syntyivät.Tämä tapahtui noin 5000 vuotta sitten.
Savon historia, osa 1 ,Kustannuskiila Oy
- [ ] Aada kohonen 3luokka
Aamu starttasi!
Aamu lähti käyntiin koulun salissa, jossa annettiin tämän päivän ohjeet ryhmille. Jotkut ryhmät lähtivät lähialueelle retkeilemään esimerkiksi kalaryhmä lähti kalanviljelylaitokselle tutkimaan kaloja. Salissa kuudennelta luokalta kolme oppilasta vapaa-ajan ryhmästä haastattelivat kunnanjohtaja Rinnaa. Rinnalta kysyttiin mm. kalastaako hän Saimaalla, liikkuuko hän Saimaan ympäristössä ja miten Rinna vaikuttaa Saimaaseen. Oppilaat jakautuivat ryhmiinsä ja jatkavat työskentelyä kello 13.00 asti.
5. huhtikuuta 2016
2. pajapäivään valmistautumista
Uuden opetussuunnitelman hengessä toteutettava Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuus jatkuu perjantaina 8.4 klo 9-13, kun luokkien 1-9 oppilaat jatkavat työskentelyä omien tutkimusongelmiensa parissa.
Päivä aloitetaan koulun salissa klo 8.50, jolloin Sulkavan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo omasta suhteestaan Saimaaseen. Tämän jälkeen oppilaat jatkavat työskentelyä omissa pajoissaan.
2. pajapäivän aikana oppilaat keräävät materiaalia tutkimuksensa toteuttamiseen. Materiaalin kerääminen voi suuntautua koulun ulkopuoliseen ympäristöön. Jokainen työpaja on myös suunnitellut projektipäivien väliset kotitehtävät, joiden avulla aineistoa on voitu kerätä jo aiemmin.
2. pajapäivän työskentelyssä on hyvä pitää mielessä:
- koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt
- yhteistyö huoltajien ja lähiympäristön asiantuntijayhteisön kanssa
- tiedon tuottaminen ja teknologian hyödyntäminen
- ryhmän toiminnan jakaminen, seuraaminen ja dokumentointi (googlen palvelut)
Myöhemmin päätettävänä kolmantena pajapäivänä tuotos työstetään valmiiksi. Työpajat valmistavat tuotoksen ja tekevät siitä myös digitaalisen version. Digitaalisessa lopputuloksessa on tavoitteena tulla myös tuotoksen valmistusprosessi näkyväksi.
Opettavaista ja antoisaa pajapäivää kaikille!
Päivä aloitetaan koulun salissa klo 8.50, jolloin Sulkavan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo omasta suhteestaan Saimaaseen. Tämän jälkeen oppilaat jatkavat työskentelyä omissa pajoissaan.
2. pajapäivän aikana oppilaat keräävät materiaalia tutkimuksensa toteuttamiseen. Materiaalin kerääminen voi suuntautua koulun ulkopuoliseen ympäristöön. Jokainen työpaja on myös suunnitellut projektipäivien väliset kotitehtävät, joiden avulla aineistoa on voitu kerätä jo aiemmin.
2. pajapäivän työskentelyssä on hyvä pitää mielessä:
- koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt
- yhteistyö huoltajien ja lähiympäristön asiantuntijayhteisön kanssa
- tiedon tuottaminen ja teknologian hyödyntäminen
- ryhmän toiminnan jakaminen, seuraaminen ja dokumentointi (googlen palvelut)
Myöhemmin päätettävänä kolmantena pajapäivänä tuotos työstetään valmiiksi. Työpajat valmistavat tuotoksen ja tekevät siitä myös digitaalisen version. Digitaalisessa lopputuloksessa on tavoitteena tulla myös tuotoksen valmistusprosessi näkyväksi.
Opettavaista ja antoisaa pajapäivää kaikille!
31. maaliskuuta 2016
16. maaliskuuta 2016
Ensimmäinen pajapäivä
Ensimmäinen pajapäivä alkoi perjantaiaamuna koulun salissa, jossa Teija-ope kertoi, mitä pajapäivässä tehdään. Oppilaille myös paljastettiin pajat, joissa he tutkivat Saimaata. Yhteisen aloituksen jälkeen oppilaat ja ohjaajat jakautuivat omiin luokkiinsa ja aloittivat tutkimus- ja toimintasuunnitelmien tekemisen.
Oppilaat käyttivät tietolähteinään internettiä ja kalakirjoja.
Kala- ja kalastuspajassa oppilaat mm. miettivät kysymyksiä asiantuntijalle.
Oppilaat käyttivät tietolähteinään internettiä ja kalakirjoja.
Pelisuunnittelupajassa oppilaat jakautuivat pienempiin ryhmiin. Ryhmissä oppilaat valmistavat lautapelejä, tietokone- ja puhelinpelejä sekä minecraft pelin. Yhdessä pelissä kalastetaan norppia.
Taidepajassa oppilaat kuvaavat kuutin selviytymistä kevätjäillä.
Sulkavan yhtenäiskoulussa tutkitaan kuluvan kevään aikana yllä olevien asioiden lisäksi seuraavia asioita:
- Missä on hyvät kalapaikat, millaiset uistimet ovat parhaita ja millaisia taitoja kalastajilla pitää olla?
- Millä eritavoilla Saimaan kaloja voi valmistaa?
- Miten joutsenet hyötyvät Saimaasta, millainen on norpan rakenne ja miten kuutti elää ensimmäiset viikkonsa?
- Miten Saimaa on syntynyt ja onko Saimaan rannalta löytynyt kivikautisia esineitä?
- Miten Saimaa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin?
Työskentelyä jatketaan seuraavana pajapäivänä joka on perjantaina 8.4.
9. maaliskuuta 2016
Meidän Saimaa projekti käynnistyy
Meidän Saimaa projekti potkaistaan käytännössä käyntiin nyt perjantaina 11.3, kun oppilaat työskentelevät pajoissa ensimmäiset kaksi oppituntia. Pajat ovat syntyneet oppitunneilla, kun oppilaat miettivät mistä eri alojen asiantuntijat voisivat olla kiinnostuneita Saimaassa. Pajoissa oppilaat tutkivat mm. kaloja ja kalastamista, pelisuunnittelua, taidetta, puuveneitä ja muita Saimaaseen liittyviä näkökulmia.
Pajoissa valitaan ryhmissä aihe tai tutkimusongelma. Pohditaan yhdessä, mistä, keneltä ja millä keinoin voidaan aihetta tutkia. Tutustutaan aiheeseen ja muotoillaan oppimistehtävä eli tehdään tutkimussuunnitelma. Pajassa sovitaan myös säännöt ryhmän työskentelylle sekä tehtävät ennen seuraavaa pajapäivää.
Tutkimusmenetelmiä voivat olla esimerkiksi haastattelut, kyselyt, sekä painetun ja digitaalisen aineiston analysointi jne. Tutkimusvälineitä voivat olla kamerat, ääninauhurit, riistakamerat, 3D-tulostimet ym.
Pajapäivien etenemistä voit seurata ainakin täällä blogissa ja snapchatissa.
Pajoissa valitaan ryhmissä aihe tai tutkimusongelma. Pohditaan yhdessä, mistä, keneltä ja millä keinoin voidaan aihetta tutkia. Tutustutaan aiheeseen ja muotoillaan oppimistehtävä eli tehdään tutkimussuunnitelma. Pajassa sovitaan myös säännöt ryhmän työskentelylle sekä tehtävät ennen seuraavaa pajapäivää.
Tutkimusmenetelmiä voivat olla esimerkiksi haastattelut, kyselyt, sekä painetun ja digitaalisen aineiston analysointi jne. Tutkimusvälineitä voivat olla kamerat, ääninauhurit, riistakamerat, 3D-tulostimet ym.
Pajapäivien etenemistä voit seurata ainakin täällä blogissa ja snapchatissa.
4. tammikuuta 2016
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)