Osa peliryhmäläisistä tutustui koodauksen maailmaan rakentamalla Saimaa-aiheisia pelejä Scratch-ohjelmalla. Osa peleistä on vielä kehitysasteella, mutta oheisten linkkien kautta pääset tutustumaan pelien tämän hetkisiin versioihin. Klikkaamalla Katso sisälle pääset tutustumaan pelin koodiin. Scratchin idean mukaisesti voit halutessasi remixata pelejä, kehittää niitä edelleen ja tehdä omannäköisiäsi versioita.
Ollin ja Eliaksen norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/104585271/
Antin norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/111944296/
Aleksin norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/104581424/
Luukaksen, Jeren, Ellan, Viljamin norppapeli:
https://scratch.mit.edu/projects/112036657/
Jeren haukipeli:
https://scratch.mit.edu/projects/111966538/
31. toukokuuta 2016
Meidän Saimaa Minecraftissa
Alkuperäisenä ideana oli pystyttää Minecraft-palvelin ja lähteä rakentamaan yhteistä maailmaa Sulkavasta ja Saimaasta. Teknisten ongelmien vuoksi päädyttiin kuitenkin sellaiseen ratkaisuun, että jokainen rakenteli omaa maailmaa ja teki siitä esittelyn Google Slidesissa.
Leevi rakenteli Soutustadionia: Kasperi laittoi Saimaannorpan kivelle pötköttelemään:
Ville rakenteli Sulkavan torin ympäristöä: Tuomas rakensi Sulkavan Alanteen:
Leevi rakenteli Soutustadionia: Kasperi laittoi Saimaannorpan kivelle pötköttelemään:
Ville rakenteli Sulkavan torin ympäristöä: Tuomas rakensi Sulkavan Alanteen:
30. toukokuuta 2016
25. toukokuuta 2016
Historian ryhmän teos
Saimaa ennen kuin se oli järvi
Baltian jääjärvi
Baltian jääjärvi (noin. 10 000-8 200 eKr.) oli nykyisen Itämeren edeltäjä, joka syntyi noin 14 500–11 300 vuotta sitten viimeisen jääkauden mannerjäätikön sulamisvesistä. Baltian jääjärvivaiheen aikana mannerjää peitti miltei koko Suomen, jääjärven puolestaan peittäessä lähinnä Itämeren eteläosia. Lasku-uoma oli Tanskan salmien kohdalla. Salpausselät muodostuivat tuohon aikaan mannerjäätikön reunaan. Jäätikkö vetäytyi hitaasti pysähtyen välillä useaan otteeseen.
Baltian jääjärven varhaisimmalle muinaisrannalle muodostui deltamaisia hiekkakasaumia. Näitä muodostumia on Lahden seudulla ja Kärkölässä. Tällainen muodostuma on myös Laatokan Karjalassa sijaitseva Tuhkakangas.
Yoldiameri
Yoldiameri oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen. Yoldiavaiheen alussa laaja mannerjäätikkö peitti vielä Suomea. Jäätikön raja oli alussa Etelä-Suomessa salpausselkävyöhykkeessä. Kolmas Salpausselkä ja Sisä-Suomen reunamoreenit syntyivät Itämeren Yoldiavaiheessa.
Yoldiameri-vaihe päättyi maankohoamisen seurauksena jolloin yhteys valtamereen katkesi ja Itämeri muuttui noin 10 600 vuotta sitten Ancylusjärveksi. Yoldiameren ja Ancylusjärven noin 500 vuotta kestänyttä välivaihetta kutsutaan Echineismereksi.
Ancylusjärvi
Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8900–7200 eaa. Ancylusjärvi syntyi, kun jäätikön sulaessa sen alta vapautunut maanpinta kohotessaan sulki Yoldiameren Atlanttiin yhdistäneen Närkensalmen, joka sijaitsi Keski-Ruotsissa Vänernin ja Vätternin tienoilla. Aluksi Ancylusjärven laskujoki, Sveajoki, sijaitsi samalla kohdalla. Kun jääkauden jälkeinen maankohoaminen oli suurempi pohjoisessa kuin etelässä, järvi kallistui vähitellen etelään, minkä seurauksena laskujoki siirtyi nykyisen Juutinrauman ja Ison-Beltin kohdalle.
JÄNNITTÄVÄ JÄÄKAUSI
Jääkaudet ovat maapallon luonnollisia viileän ilmaston jaksoja.Jääkaudella paksu mannerjäätikkö peittä suuria alueita jopa sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.Myös Suomi on ollut paksun ikijään peitossa ikijään monta kertta.Välillä jää on kuitenkin sulanut ja ilmasto on ollut jopa lämpimämpi kuin nykyisin.Silloin Suomessa on voinut asua elämiä ja ihmisiä.
Viimeisin jääkausi alkoi noin 70 000 vuotta sitten.Koko pohjoinen pallonpuolisko nukkui kymmenien tuhansien vuosien unta jopa kolme kilometriä paksun jäävaipan alla.Viimeisimmillään jääkauden ikipakkanen oli ankarimmillaan noin 18000 vuotta sitten.
Tietoretki,lasten tietokirjasto,s.98-99, Welin&Göös
Saimaa on jääkauden jälkeläinen .Sen syntyhistoria on sidoksissa Itämeren kehi tysvaiheisiin.Mannerjää peitti noin 11 500 vuotta sitten koko Skandinavian.Noin parisataa vuotta kestänyt kylmempi kausi pysäytyi kuitenkin sulamiseen.Tänä aikana jäätikön reuna pysytteli 10-20 kilometrin levyisellä alueella , jolle kerrostui 10 800-10 600 vuotta sitten sulamisvesien kuljettanmasta irtaimesta kiviaineksesta reunamuodostuma ,jota kutsumme nykyisin Ensimmäiseksi Salpausseläksi. Jäätikön sulamisen hidastuminen synnytti myöhemmin toisen Salpausselän kolmisenkymmentä kilometriä ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen.Seuraava vaihe Itä-meren kehityksessä oli meri-ja järvivaihe.Silloin mannerjää suli Suomen alueelta ja veden pinta olli korkeimmillan.Vesimassat puhkaisivat uden yhteyden , Päijänne ja Saimaa kuroutuivat omiksi vesialueikseen.Noin 6000vuotta sitten puhkesi Saimaan uusi laskujoki länteen Ristiinan Matkuslammen kautta.Myöhemmässä Ancylusjärvivaiheessa Saimaan vedet laskivat pohjoisluoteeseen samaan uomaan kuin Päijänteen vedet tuona aikana.Maa kohosi kohosi nopeammin Perämeren vaiheilla kuin kaakossa,minkä seurauksena maa kallistui, ja Saimaa alkoi hakea purku-uomaansa etelämpää.Saimaa puhkaisi itselleen uuden purkutien Imatran Vuoksenniskalla.
Saimaa,ArtoHämäläinen,Otava
Uusi uoma aukeni ulomman Salpausselän poikki Vuoksenniskalla ja Imatrankoski ja Vuoksi syntyivät.Tämä tapahtui noin 5000 vuotta sitten.
Savon historia, osa 1 ,Kustannuskiila Oy
- [ ] Aada kohonen 3luokka
SAIMAAN KIVIKAUTISET ESINEET
Sulkavan Ruunaanpäänniemen asuinpaikalta on löydetty kaunista kampakeramiikkaa sekä pienesineistöä.
Myös Vilkaharjun kivikautisilta asuinpaikoilta on löytynyt ruukunpalasia ja muita esineitä. Ruukut olivat yleensä suippopohjaisia, mutta valmistettiin myös tasapohjaisia ja pyöreitä ruukkuja.
Kerimäeltä on löydetty kolme keihäänkärjen palasta ja yksi pallomainen nuija. Asuinpaikoilta on löydetty tuon ajan kalastajien käyttämiä verkonpainoja, siimanpainoja, erilaisia koukkuja ja koukunvarsia.
Sulkavalta on löydetty nuolenkärkiä, jotka ovat peräisin runsaan 1000 vuoden pituiselta ajanjaksolta noin vuodesta 3000 eKr. lähtien tehtiin ainakin kvartsista, piistä ja liuskeista. Piikärjet olivat muodoltaan vinoneliöitä muistuttavia ja liuskekärjet pitkänomaisia.
Mahdollisesti nuolenkärkiä valmistettiin myös luusta, vaikkei niitä sulkavalaisilta asuinpaikoilta ole löydettykään. Sulkavan kivikautisilta asuinpaikoilta ei ole täysin ehjänä löydetty muuta kuin yksi pieni suippopohjainen savikuppi Kapakkamäestä. Kiuruvedeltä on löytynyt ihmiskasvoinen reikäkivi ja kourutaltta.
Sulkavan hautausmaalta on löydetty yksi astiankappale jonka koristeluun on käytetty kauniisti tyyliteltyjä lintukuvioita. Astioiden koristelu, ja mahdollisesti myös astioiden muotoilu lienee ollut naisten työtä.
Osa kampakeramiikasta oli muotoilultaan ja koristelultaan yksinkertaista. Parhaimmillaan se kehittyi huipputyyliksi, jolle oli tunnusomaista monenlaiset koristeaiheet kuten viivoituksella varjostetut kolmiot, kampaleimariveistä kulmaviivavyöhykkeet sekä kuopparyhmien kanssa vuorottelevat neliöt ja vinoneliöt. Myllykankaalta on löydetty siimapaino, reikäkivi ja nuolenkärki.
Sulkavan Kapakkamäeltä ja Myllykankaalta on löydetty vpiinuolenkärkiä.
Astuvansalmelta on löydetty meripihkainen Astuvan ukko. Sieltä on myös löydetty Astuvan akka, Astuvan poika ja Astuvan karhu. Löydettyjen palasten perusteella voidaan päätellä, että astioita käytettiin moniin eri tarkoituksiin. Niiden koko vaihteli suhteellisen suurista ruukuista pieniin kuppeihin.
Pääosa Kapakkamäestä ja Ruunanpäänniemestä löydetyistä kaikkiaan noin 330 astiasta oli varsin suuria. Astian reunan mukaan määriteltyinä halkaisijaltaan yli 40 cm:n astioita oli 1, 31-40 cm:n 114 ja 21-30 cm:n 108, 11-20 cm:n 18 ja alle 10 cm:n 17. Kivikaudella metsästysaseina käytettiin tavallisimmin jousta nuolineen.
Eliina ja Emma-Lotta, 4lk.
RAJANKÄYNTIÄ
Pajapäivänä historian ryhmässä muutama oppilas teki kartongille kuvista, netistä tulostettujen tekstien ja itse keräämien tietojen perusteella Ruotsin itärajan synnystä Suomessa ja Lapinmaassa ja Pähkinänsaaren rauhasta.
Sulkavan suursoudut
Suursoudut saivat alkunsa Kauko Miettisen ajatuksesta. Idea on Partalansaaren soutaminen ympäri ja matka on 60 kilometriä. Ensimmäinen Sulkavan soutu järjestettiin 14. heinäkuuta 1968. Souduissa oli 38 osallistujaa, joista 36 pääsi maaliin. Vuodesta 1969 lähtien on ollut neljä sarjaa: miesten yksin- ja kaksinsarja, naisten kaksinsoutu ja sekasarja. Souduissa voi soutaa kilpaa, että retkisoutua.
Vuonna 1975 määriteltiin veneiden ominaisuudet mm: että veneen oli oltava puuvene, jolla oli tietty pituus ja leveys, nokan ja perän riittävä korkeus sekä kiinteät penkit. Soudut työllistivät monia esim, veneentekijöitä. Talkoot ovat tärkeitä.Jopa pienet lapsetkin pääsevät osallistumaan. Souduissa on vuosittain kuusisataa talkootyöntekijää.
Mitaleja ei jaettu ensimmäisinä vuosina, mutta vuosina 1970-86 jaettiin mitali, jonka aiheena oli soutajamestari Einari Luukkonen veneineen ja piippuineen. Mitalin taustalla on Linnavuori.
Juhlavuoden 1987 mitalin aiheena oli Kauko Miettinen ja kääntöpuolella oli Partalansaari tikkuveneiden ympäröimänä. Vuosien 1988-96 aikana mitalissa oli “Tuas souvetaa”. Vuonna 1997 aihe oli soutustadion. Vuosien 1998 ja 1999 mitali näyttää laajenevia soutuja.
Retkisoudut järjestettiin ensimmäisen kerran 1973, joissa oli 16 osallistujaa ensimmäisen kerran. Matka on 70 kilometriä. Haasteena voi olla 10-, 20-, 30-, 60- ja 70 kilometriä.
2007 julkaistu Sulkavan soutupatsas. https://www.google.com/search?q=sulkavan+retkisoutu&espv=2&biw=1280&bih=932&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjesoX3nvLMAhXGNJoKHYZsBdgQ_AUIBygC#imgrc=NSf-zAjhALfCvM%3A
Alussa oli suuria vaikeuksia kunnollisen venekaluston saannissa. 2000-luvulla on ollut levotonta yöelämää ja roskaamista. Lisäksi majoitus on ollut ongelma. Mutta 10 000 soutajan raja meni rikki 2001. Viime vuosina soutaja määrä on laskenut. Viime vuonna oli vähän vajaa 5 000.
Lähteet:
Sulkavan Historia 2
Tahtiairot Sulkavan Suursoudut
Vedenalaista elämää Saimaalla
Mitä olet löytänyt veden alta?
Merkittävin löytö on Astuvansalmen ukko Mikkelin Ristiinasta.
Sieltä löytyi myös Astuvansalmen akka, poika ja karhu. Nämä esineet oli valmistettu meripihkasta.
Meripihkaa ei ole Suomessa.
Lisäksi on löytynyt myös lasipulloja, joissa on 2 kotkan päätä tai ilman päätä.
Puunkannot järven pohjassa kertovat siitä, että metsä on hukkunut.
Saimaan vedenpinnan korkeus on vaihdellut huomattavasti.
Nykypäivän ihmisen jälkinä löytyvät mm. pyöriä, traktoreita, autoja ja moottorikelkkoja uppoutuneena.
Kuinka monta kertaa olet sukeltanut vedenpohjan alla?
Alle 50 kertaa
Oletko löytänyt Saimaasta dinosauruksen luita?
En ole löytänyt.
Mitä eläimiä olet nähnyt veden alla kun olet sukeltanut?
Muutaman hauen ja ahvenen
Oletko koskaan joutunut hengen hätään veden alla?
En
Onko sinun tarvinnut pelastaa ketään hukkumiselta?
Ei
Onko sinua pelottanut koskaan veden alla?
Ei
Oletko nähnyt sukeltaessasi saimaannorppaa?
En, mutta ensimmäisen kerran näin norpan Linnavuoren laiturilta.
Haastateltu : Maija Nuutinen
Maija on kotitalousopettaja ja yhden tähden sukeltaja
Maija on kiltti ja iloinen.
Haastattelijat: Eemeli Sairanen ja Janette Kapanen
24. toukokuuta 2016
Sulkavan kalanviljelylaitokset
Kala ryhmä kävi Sulkavan kalanviljely laitoksella. Ensin he menivät Partalansaarelle, Kaartilankoskelle, Sulkavan taimen kalanviljelylaitoksilla. Sen on perustanut Mauno Hintsanen 1970-luvulla. Se sijaitsee Kulkemuksen ja Saimaan yhdistävän joen varrella. Se on nykyään osa Savon Taimen Oy:tä. Siellä tuotetaan järvitaimenen, meritaimenen ja kirjolohen poikasia konsernin kasvattamoille. Istutetuilta taimenilta leikataan rasvaevä, jotta kalastajat tietävät saaliin olevan istutettu. Sitten he matkasivat Vekaraan, jossa sijaitsee Taimen Oy:n Vekaran kalanviljelylaitos. Se tuottaa poikasia konsernin kalankasvattamoille.
23. toukokuuta 2016
Vapaa-aika Saimaalla
Vapaa-aikaa tutkineen ryhmän tuotoksena syntyi verkkolehti.
Pääset lukemaan lehteä tämän linkin kautta.
20. toukokuuta 2016
Tuotosten esittely ke 1.6. klo 8.50 - tervetuloa mukaan!
Tervehdys!
Keskiviikkona 1.6. Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuuden työskentelyä ja tuotoksia esitellään Keskuskoulun salissa klo 8.50. Esittelijöinä toimivat oppilaat eri pajoista. Samalla esitellään myös uutta syksyllä 2016 voimaan tulevaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Yhtenäiskoulun henkilöstön ja oppilaiden lisäksi paikalle on kutsuttu peruspalvelulautakunnan jäseniä sekä lehdistö. Myös vanhemmat ja muut oppimiskokonaisuudesta kiinnostuneet kuntalaiset ovat tervetulleita mukaan!
Keskiviikkona 1.6. Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuuden työskentelyä ja tuotoksia esitellään Keskuskoulun salissa klo 8.50. Esittelijöinä toimivat oppilaat eri pajoista. Samalla esitellään myös uutta syksyllä 2016 voimaan tulevaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Yhtenäiskoulun henkilöstön ja oppilaiden lisäksi paikalle on kutsuttu peruspalvelulautakunnan jäseniä sekä lehdistö. Myös vanhemmat ja muut oppimiskokonaisuudesta kiinnostuneet kuntalaiset ovat tervetulleita mukaan!
16. toukokuuta 2016
13. toukokuuta 2016
12. toukokuuta 2016
Saimaannorpan huovutusohjeet
Pajapäivänä eläinpajassa testattiin norpan huovuttamista neulahuovutuksella. Samalla syntyi idea huovutusohjeiden laatimisesta ja tässä ne nyt on.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)