26. huhtikuuta 2016

Lohilahdella kuvattiin dokumenttielokuvia

Lohilahden yksikön 6.luokkalaiset tutkivat erilaisia harrastusmahdollisuuksia talvisella Saimaalla. Lopputuloksena syntyi kaksi dokumenttielokuvaa, joista toinen kertoo pilkkimisestä ja toinen talviliikunnasta.









12.3. Lohilahden yksikössä pilkittiin

Saimaa- teeman merkeissä Lohilahden yksikössä vietettiin lauantaikoulupäivää pilkkien Saimaalla. Kiitos Vapa-Veikot ja Ari Partanen sekä Teijo Korhonen ammattitaitoisesta opastuksesta. Saalista tuli vähän, mutta kaikki pilkittiin! Kotiväkeäkin osallistui kiitettävästi koulupäiväämme, kiitokset aktiivisille vanhemmille!!

Lohilahdella tutkittiin purjeveneitä

Lohilahden yksikössä syksyn pidempi oppimisprojekti Saimaa-teeman merkeissä oli  3-6. luokilla käsitöissä purjeveneprojekti. Aluksi tutkimme erilaisten purjeveneiden rakennetta ja liikkumisominaisuuksia. Sitten jokainen oppilas suunnitteli oman veneensä ja siihen sopivan purjeen mallin sekä purjeeseensa koristelun. Vene toteutettiin teknisessä ja tekstiilityössä. Laivojen valmistuttua lähdimme tietenkin Saimaan rannalle uittamaan laivojamme. Hyvin tarttui tuuli purjeisiin ja saimme myötätuulta matkaan!


Henkilön Lohilahden koulu kuva.



Puutöissä työstö aloitettiin "raakalankusta".

Oppilaiden hienoja suunnitelmapiirroksia.

+3

Lohilahdella tutkittiin rapua

Syyskuussa Lohilahden yksikössä tutkittiin Saimaallakin elävää täplärapua. Tutustuimme ravun rakenteeseen ja elintapoihin. Ja lopuksi vietimme rapujuhlia! Nami, nami mitä herkkua... Kiitos ravuista, Elviira ja Sirpa Mikkonen!







Lohilahden koulun oppilaat mato-ongella ja virvelöimässä

Lohilahden yksikössä Saimaa- teemaa on toteutettu tiiviisti pitkin lukuvuotta. Heti elokuussa menimme metsään Saimaa-teeman merkeissä ja jokainen oppilas valmisti itselleen perinteisen mato-ongen. Kävimme myös kalassa; mato-ongintaa ja virvelöintiä. Kiitos Sulkavan Vapa-Veikot avusta kalastuspäivänä!



23. huhtikuuta 2016

Kilpailun voittajat!

Instagram-kilpailun voittajat ovat selvinneet. 

1. Hanna Kärkäs @hannaaqc voitti lipun ja 12e lahjakortin Savon Kinoon.
Kuva on tosi upea! Tässä kuvassa näkyy Saimaan parhaat puolet.



2. Veeti Virta @apina03 ja 3. Elle-Roosa @_roosaelle_ voittivat kumpikin kaksi
lippua Savon Kinoon, samalla kuvalla.
Kuva on kaunis ja valoisa.


Onnea voittajille! Toivoo Saimaa-somettajat.

22. huhtikuuta 2016

Meidän Saimaa Sulkavan kevätmarkkinoilla la 23.4.

Lauantaina 23.4. kannattaa suunnata kohti Sulkavan liikuntahallia. Liikuntahallilla järjestetään klo 10-14 uudistetut Sulkavan Kevätmarkkinat johon on vapaa pääsy. Kevätmarkkinoilla on hyväntekeväisyyshuutokauppa, jossa televisiostakin tuttu Aki Palsanmäki toimii meklarina. Yhtenäiskoulun oppilaat toimivat markkinoilla erilaisissa tehtävissä. Oppilaat vastaavat mm. markkinoiden leivonnaisista ja kahviosta.

Kevätmarkkinoilla voit tutustua tarkemmin myös Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuuteen ja jutella oppilaiden kanssa siitä, mitä he ovat oppimiskokonaisuuteen liittyen tehneet. Meidän Saimaa -pisteen löydät heti info-pisteen ja Sulkavan yrittäjyyslukion pisteen vierestä.

Kevätmarkkinoilla julkaistaan myös Saimaa somettajien Instagram-kisan voittajat. Kolme onnekasta voittaa itselleen 2 lipun lippupaketin elokuviin!



Sulkava lehti julkaisi 21.4. kattavan jutun oppimiskokonaisuuteen liittyen. Voit tutustua siihen tarkemmin myös markkinoilla, eli hopi hopi kohti Kevätmarkkinoita :)

8. huhtikuuta 2016

Meidän Saimaa instagram-kilpailu

Osallistu Meidän Saimaa instagram-kilpailuun! 
Palkintona jaetaan kolme 2 lipun pakettia elokuviin.

Näin osallistut:
  • ota Saimaa-aiheinen kuva ja jaa se instagramissa (selfie, maisemakuva jne.)
  • seuraa @meidan.saimaa -tiliä instagramissa
  • tykkää kilpailukuvasta
  • tägää kuvaan meidät (@meidan.saimaa) ja se henkilö, jonka kanssa haluat mennä leffaan
Kilpailu on suunnattu kaikille IG-käyttäjille ja Saimaasta kiinnostuneille. Voit osallistua kilpailuun to 21.4. asti. Palkinnon saaja julkistetaan Sulkavan Kevätmarkkinoilla lauantaina 23.4.

Saimaa ennen kuin se oli järvi

Baltian jääjärvi
Baltian jääjärvi (noin. 10 000-8 200 eKr.) oli nykyisen Itämeren edeltäjä, joka syntyi noin 14 500–11 300 vuotta sitten viimeisen jääkauden mannerjäätikön sulamisvesistä. Baltian jääjärvivaiheen aikana mannerjää peitti miltei koko Suomen, jääjärven puolestaan peittäessä lähinnä Itämeren eteläosia. Lasku-uoma oli Tanskan salmien kohdalla. Salpausselät muodostuivat tuohon aikaan mannerjäätikön reunaan. Jäätikkö vetäytyi hitaasti pysähtyen välillä useaan otteeseen.

Baltian jääjärven varhaisimmalle muinaisrannalle muodostui deltamaisia hiekkakasaumia. Näitä muodostumia on Lahden seudulla ja Kärkölässä. Tällainen muodostuma on myös Laatokan Karjalassa sijaitseva Tuhkakangas.

Yoldiameri
Yoldiameri oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen. Yoldiavaiheen alussa laaja mannerjäätikkö peitti vielä Suomea. Jäätikön raja oli alussa Etelä-Suomessa salpausselkävyöhykkeessä. Kolmas Salpausselkä ja Sisä-Suomen reunamoreenit syntyivät Itämeren Yoldiavaiheessa.

Yoldiameri-vaihe päättyi maankohoamisen seurauksena jolloin yhteys valtamereen katkesi ja Itämeri muuttui noin 10 600 vuotta sitten Ancylusjärveksi. Yoldiameren ja Ancylusjärven noin 500 vuotta kestänyttä välivaihetta kutsutaan Echineismereksi.

Ancylusjärvi
Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8900–7200 eaa. Ancylusjärvi syntyi, kun jäätikön sulaessa sen alta vapautunut maanpinta kohotessaan sulki Yoldiameren Atlanttiin yhdistäneen Närkensalmen, joka sijaitsi Keski-Ruotsissa Vänernin ja Vätternin tienoilla. Aluksi Ancylusjärven laskujoki, Sveajoki, sijaitsi samalla kohdalla. Kun jääkauden jälkeinen maankohoaminen oli suurempi pohjoisessa kuin etelässä, järvi kallistui vähitellen etelään, minkä seurauksena laskujoki siirtyi nykyisen Juutinrauman ja Ison-Beltin kohdalle.

Kun jäätiköt vähitellen sulivat myös Fennoskandian pohjoisosista sekä Pohjois-Amerikasta, Atlantin pinta nousi ja Ancylusjärven laskujoen paikalle syntyivät nykyiset Tanskan salmet. Sen seurauksena Ancylusjärvi muuttui Litorinamereksi. Tätä siirtymää noin 9 000–8 000 vuotta sitten kutsutaan joskus Mastogloiamereksi.

Nyt touhutaan!

Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuuden 2. pajapäivä oli täynnä toimintaa.


Eläinpajassa tutkittiin norppia. Asiantuntijoina paikalla olivat Suomen luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät Mia Silvennoinen ja Susanna Hagman. Tietoa etsittiin myös kirjoista ja netistä. Ryhmä käytti apunaan monistetta, jossa oli neuvoja siitä, miten tietoa voi kerätä.

Pelisuunnittelupajassa 8. luokan Ville teki Sulkavan S-Market mallinnusta Minecraftin avulla.



Leevi mallinsi Minecraftin avulla Sulkavan soutustadionia.


Kala ja kalastuspajan oppilaat kävivät tutustumassa Sulkavan kalanviljelylaitokseen.


Makuja Saimaasta pajassa 4. luokan Jerry löysi keitosta ison ruodon.



Makuja Saimaasta pajassa oppilaat tutkivat ja valmistivat erilaisia makuja, joita Saimaasta voi saada. Kuvissa madekeittoa ja uunilohta. Näiden lisäksi pajassa oli savustettuja ja paistettuja muikkuja.


Taidepajassa 3. luokan Leevi ja 4. luokan Janna nauhoittivat jään särkymisen ääntä rummuilla Sini-open ohjauksessa. Taidepaja valmistaa animaation, johon osa ryhmästä nauhoitti taustaääniä ja osa valmistaa taustoja kuvataiteen keinoin.



7. luokan Ada, Clara ja Veera pohtimassa Saimaan vaikutusta hyvinvointiin. Hyvinvointia on tutkittu haastattelemalla koululaisia ja asiantuntijaa. Oppilaat toivovat mm. lisää kalastusta kouluun.

SAIMAAN KIVIKAUTISET ESINEET

Sulkavan Ruunaanpäänniemen asuinpaikalta on löydetty kaunista kampakeramiikkaa sekä pienesineistöä.

Myös Vilkaharjun kivikautisilta asuinpaikoilta on löytynyt ruukunpalasia ja muita esineitä. Ruukut olivat yleensä suippopohjaisia, mutta valmistettiin myös tasapohjaisia ja pyöreitä ruukkuja.

Kerimäeltä on löydetty kolme   keihäänkärjen palasta ja yksi pallomainen nuija. Asuinpaikoilta on löydetty tuon ajan kalastajien käyttämiä verkonpainoja, siimanpainoja, erilaisia koukkuja ja koukunvarsia.

Sulkavalta on löydetty nuolenkärkiä, jotka ovat peräisin runsaan 1000 vuoden pituiselta ajanjaksolta noin vuodesta 3000 eKr. lähtien tehtiin ainakin kvartsista, piistä ja liuskeista. Piikärjet olivat muodoltaan vinoneliöitä muistuttavia ja liuskekärjet pitkänomaisia.

Mahdollisesti nuolenkärkiä valmistettiin myös luusta, vaikkei niitä sulkavalaisilta asuinpaikoilta ole löydettykään. Sulkavan kivikautisilta asuinpaikoilta ei ole täysin ehjänä löydetty muuta kuin yksi pieni suippopohjainen savikuppi Kapakkamäestä. Kiuruvedeltä on löytynyt ihmiskasvoinen reikäkivi ja kourutaltta.

Sulkavan hautausmaalta on löydetty yksi astiankappale jonka koristeluun on käytetty kauniisti tyyliteltyjä lintukuvioita. Astioiden koristelu, ja mahdollisesti myös astioiden muotoilu lienee ollut naisten työtä.

Osa kampakeramiikasta oli muotoilultaan ja koristelultaan yksinkertaista. Parhaimmillaan se kehittyi huipputyyliksi, jolle oli tunnusomaista monenlaiset koristeaiheet kuten viivoituksella varjostetut kolmiot, kampaleimariveistä kulmaviivavyöhykkeet sekä kuopparyhmien kanssa vuorottelevat neliöt ja vinoneliöt. Myllykankaalta on löydetty siimapaino, reikäkivi ja nuolenkärki.

Sulkavan Kapakkamäeltä ja Myllykankaalta on löydetty vpiinuolenkärkiä.
Astuvansalmelta on löydetty meripihkainen Astuvan ukko. Sieltä on myös löydetty Astuvan akka, Astuvan poika ja Astuvan karhu. Löydettyjen palasten perusteella voidaan päätellä, että astioita käytettiin moniin eri tarkoituksiin. Niiden koko vaihteli suhteellisen suurista ruukuista pieniin kuppeihin.

Pääosa Kapakkamäestä ja Ruunanpäänniemestä löydetyistä kaikkiaan noin 330 astiasta oli varsin suuria. Astian reunan mukaan määriteltyinä halkaisijaltaan yli 40 cm:n astioita oli 1, 31-40 cm:n 114 ja 21-30 cm:n  108, 11-20 cm:n  18 ja alle 10 cm:n 17. Kivikaudella metsästysaseina käytettiin tavallisimmin jousta nuolineen.



Eliina ja Emma-Lotta, 4lk.

JÄNNITTÄVÄ JÄÄKAUSI

Jääkaudet ovat maapallon luonnollisia viileän ilmaston jaksoja.Jääkaudella paksu mannerjäätikkö peittä suuria alueita jopa sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.Myös Suomi on ollut paksun ikijään peitossa ikijään  monta kertta.Välillä jää on kuitenkin sulanut ja ilmasto on ollut jopa lämpimämpi kuin nykyisin.Silloin Suomessa on voinut asua elämiä ja ihmisiä.

Viimeisin jääkausi alkoi noin 70 000 vuotta sitten.Koko pohjoinen pallonpuolisko nukkui kymmenien tuhansien vuosien unta jopa kolme kilometriä paksun jäävaipan alla.Viimeisimmillään jääkauden ikipakkanen oli ankarimmillaan noin 18000 vuotta sitten.

Tietoretki,lasten tietokirjasto,s.98-99, Welin&Göös

Saimaa on jääkauden jälkeläinen .Sen syntyhistoria on sidoksissa Itämeren kehi tysvaiheisiin.Mannerjää peitti noin 11 500 vuotta sitten koko Skandinavian.Noin parisataa vuotta kestänyt kylmempi kausi pysäytyi kuitenkin sulamiseen.Tänä aikana jäätikön reuna pysytteli 10-20 kilometrin levyisellä alueella , jolle kerrostui 10 800-10 600 vuotta sitten sulamisvesien kuljettanmasta irtaimesta kiviaineksesta reunamuodostuma ,jota kutsumme nykyisin Ensimmäiseksi Salpausseläksi. Jäätikön sulamisen hidastuminen synnytti myöhemmin toisen Salpausselän kolmisenkymmentä kilometriä ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen.Seuraava vaihe Itä-meren kehityksessä oli meri-ja järvivaihe.Silloin mannerjää suli Suomen alueelta ja veden pinta olli korkeimmillan.Vesimassat puhkaisivat uden yhteyden , Päijänne ja Saimaa kuroutuivat omiksi vesialueikseen.Noin 6000vuotta sitten puhkesi Saimaan uusi laskujoki länteen Ristiinan Matkuslammen kautta.Myöhemmässä Ancylusjärvivaiheessa Saimaan vedet laskivat pohjoisluoteeseen samaan uomaan kuin Päijänteen vedet tuona aikana.Maa kohosi kohosi nopeammin Perämeren vaiheilla kuin kaakossa,minkä seurauksena maa kallistui, ja Saimaa alkoi hakea purku-uomaansa etelämpää.Saimaa puhkaisi itselleen uuden purkutien Imatran Vuoksenniskalla.

Saimaa,ArtoHämäläinen,Otava

Uusi uoma aukeni ulomman Salpausselän poikki Vuoksenniskalla ja Imatrankoski ja Vuoksi syntyivät.Tämä tapahtui noin 5000 vuotta sitten.

Savon historia, osa 1 ,Kustannuskiila Oy


- [ ] Aada kohonen 3luokka

Aamu starttasi!

Aamu lähti käyntiin koulun salissa, jossa annettiin tämän päivän ohjeet ryhmille. Jotkut ryhmät lähtivät lähialueelle retkeilemään esimerkiksi kalaryhmä lähti kalanviljelylaitokselle tutkimaan kaloja. Salissa kuudennelta luokalta kolme oppilasta vapaa-ajan ryhmästä haastattelivat kunnanjohtaja Rinnaa. Rinnalta kysyttiin mm. kalastaako hän Saimaalla, liikkuuko hän Saimaan ympäristössä ja miten Rinna vaikuttaa Saimaaseen. Oppilaat jakautuivat ryhmiinsä ja jatkavat työskentelyä kello 13.00 asti.

 


5. huhtikuuta 2016

2. pajapäivään valmistautumista

Uuden opetussuunnitelman hengessä toteutettava Meidän Saimaa -oppimiskokonaisuus jatkuu perjantaina 8.4 klo 9-13, kun luokkien 1-9 oppilaat jatkavat työskentelyä omien tutkimusongelmiensa parissa.


Päivä aloitetaan koulun salissa klo 8.50, jolloin Sulkavan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo omasta suhteestaan Saimaaseen. Tämän jälkeen oppilaat jatkavat työskentelyä omissa pajoissaan.

2. pajapäivän aikana oppilaat keräävät materiaalia tutkimuksensa toteuttamiseen. Materiaalin kerääminen voi suuntautua koulun ulkopuoliseen ympäristöön. Jokainen työpaja on myös suunnitellut projektipäivien väliset kotitehtävät, joiden avulla aineistoa on voitu kerätä jo aiemmin.

2. pajapäivän työskentelyssä on hyvä pitää mielessä:
- koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt
- yhteistyö huoltajien ja lähiympäristön asiantuntijayhteisön kanssa
- tiedon tuottaminen ja teknologian hyödyntäminen
- ryhmän toiminnan jakaminen, seuraaminen ja dokumentointi (googlen palvelut)

Myöhemmin päätettävänä kolmantena pajapäivänä tuotos työstetään valmiiksi. Työpajat valmistavat tuotoksen ja tekevät siitä myös digitaalisen version. Digitaalisessa lopputuloksessa on tavoitteena tulla myös tuotoksen valmistusprosessi näkyväksi.


Opettavaista ja antoisaa pajapäivää kaikille!